Opera BOX

Päivälleen 100 vuotta sitten sai ensi-iltansa Milanon La Scalassa Puccinin viimeinen ooppera, Turandot. Siitä tuli välittömästi suuri hitti ja Nessun dorma soi aina suurissa massatapahtumissa kuten olympialaisten avajaisissa.
1.Mikä on ollut sinulle mieleenpainuvin versio? 2.Kuka on lempi -Calaf?

Ja 3. Pitäisikö meidän tuoda tämä meidän versio taas Aleksanterin Teatteriin?

Tänään aiheena Opera Europan konferenssissa ajankohtainen tekoäly:

The potential of AI in scheduling and artistic administration

Benoît Terrayn (IT4Culture) esityksen jälkeen aiheesta keskustellaan Karen Stonen johdolla.

Tekoäly on yhä tärkeämpi kysymys myös esittävien taiteiden arjessa — ei vain näyttämöllä tai taiteellisissa prosesseissa, vaan myös aikataulutuksessa, hallinnossa ja organisaatioiden monimutkaisen kokonaisuuden johtamisessa.

Keskustelijoina myös Imogen van Santvoort, Dutch National Opera & Ballet ja Henning Ruhe, Göteborgs operan.

Tällä viikolla oopperantekijät ympäri maailmaa kokoontuvat kansallisoopperalla keskustelemaan yhteistuotannoista. Mitkä ovat sen ongelmat ja parhaat käytännöt. Esityksenä nähdään Festen torstai-iltana ja Pulse- tanssiteos perjantaina.

🎉 Tänään juhlistamme Aino Acktén 150-vuotispäivää!

Aino Ackté (1876–1944) oli suomalaisen oopperan uranuurtaja ja kansainvälinen sopraanotähti, joka teki merkittävän uran Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän esiintyi muun muassa Pariisin Grand Opérassa, Metropolitan Operassa New Yorkissa ja Covent Gardenissa Lontoossa, ja hänen tulkintansa Salomesta sai itse Richard Straussin ylistämään häntä “ainona todellisena Salomena”.

Ackté vaikutti myös suomalaisen oopperan kehitykseen: hän perusti Aleksanterin teatteriin Kotimaisen Oopperan, johti Savonlinnan ensimmäisiä oopperajuhlia ja oli aktiivinen musiikillisena vaikuttajana Suomessa. Hän oli myös läheisessä yhteistyössä Jean Sibeliuksen kanssa ja esitti ensimmäisenä sävellyksen Luonnotar Englannissa.

Aino Ackté on ollut suurena innoittajana Opera BOXille tekemällä mahdottomista ideoista totta ja hänen perintönsä elää edelleen vahvana suomalaisessa oopperakentässä.

🌟 Lämpimät onnittelut Aino Acktélle – suomalaisen oopperan legendalle!

Tällä viikolla meidän Giellavealgu lastenooppera on kiertänyt Kemiönsaarta ja saimme esittää teoksen saaren kaikille lapsille, esityspaikkoina Ruukin urheilutalo Taalintehtaalla ja Villa Landen Oxenstierna sali. Esitykset olivat ruotsiksi ja suomeksi.

Syksyllä kiertue jatkuu näillä näkymin Raumalla, Tampereella, Porissa, Porvoossa, Hämeenlinnassa ja vielä kulttuuripääkaupunki-Oulussa. Led-seinä oli nyt matkassa mukana ja toi animaatiot mukaan myös kiertuesaleihin. Reetta Haavisto Jouste Nieminen Lotta-Maria Heiskanen Heidi Iisalo Ville Salonen Kortekangas

Bures! Giellavealgu lähti kiertueelle, tällä kertaa Kemiönsaarelle ja ensi kettaa ison LED - näytön kanssa. Huomenna nähdään miten kaikki toimii tositoimissa. 2 näytöatä Taalintehtaan urheiluhallissa.

Tänään juhlimme säveltäjä Aulis Sallisen syntymäpäivää.

Sallinen (s. 9.4.1935) on suomalaisen oopperan suuria nimiä, jonka teokset ovat jättäneet pysyvän jäljen kotimaiseen ja kansainväliseen oopperahistoriaan. Hänen keskeisiin oopperoihinsa kuuluvat Ratsumies (1974), Punainen viiva (1978), Kuningas lähtee Ranskaan (1984), Kullervo (1992), Palatsi (1995) ja Kuningas Lear (2000).
Sallisen oopperoissa yhdistyvät vahva draamallinen taju, omaleimainen sävelkieli ja syvä yhteys kirjallisiin sekä historiallisiin aiheisiin. Erityisesti Punainen viiva ja Kullervo ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisen oopperataiteen merkkiteoksina.

Onnea Aulis Sallinen – ja kiitos musiikista, joka puhuttelee, ravistelee ja kestää aikaa.

Hyvää Mikael Agricolan päivää! Suomen kielen isän kunniaksi Giellavealgu lähtee kiertueelle Kemiönsaareen! Ooppera on osa kotimaisten kielten juhlavuoden ohjelmaa ja tuo kielet elävästi lavalle – suomea, ruotsia ja saamea yhteen sulassa sovussa.