Digitulos

Easor – Älykkäämpää taloushallintoa yrityksellesi

Tehosta yrityksesi toimintaa helppokäyttöisellä taloushallinnon kokonaisratkaisulla.
Hoida automaattinen kirjanpito, laskutus, maksut, matkalaskut ja reaaliaikainen talouden seuranta vaivattomasti yhdessä paikassa.
Vähennä hallinnollista työtä ja käytä aikasi yrityksesi kasvattamiseen.

🌐 Tutustu palveluun: https://easor.com/fi/yrittajalle/easor-app/

📲 Lataa sovellus:
App Store: https://apps.apple.com/fi/app/easor-app/id1632408852
Google Play (Android): https://play.google.com/store/apps/details?id=com.talenom.onlineapp

Kesäyrittäjän vero-opas: Näin hoidat sivutoimisen liiketoiminnan verotuksen

1. Rekisteröityminen ja ennakkovero
Kun ansaitset tuloja yrittäjänä tai kevytyrittäjänä, verotusta ei hoideta automaattisesti tavallisen verokortin kautta.
- Arvioi tulosi OmaVerossa: Sinun tulee ilmoittaa arvioitu kesänaikainen tulosi Verohallinnolle. Tämän arvion perusteella sinulle määrätään ennakkovero, joka maksetaan tasaisesti erissä pitkin vuotta.
- Päivitä arviota tarvittaessa: Jos kesämyynti ylittää odotukset tai jää niistä jälkeen, voit muuttaa tuloarviotasi OmaVerossa milloin tahansa välttääksesi jäännösverot.

2. Arvonlisäveron (ALV) rajat
Arvonlisäverovelvollisuus riippuu täysin siitä, kuinka paljon myyt kalenterivuoden aikana.
- Vähäisen toiminnan raja: Jos liikevaihtosi (kokonaismyyntisi) jää alle 15 000 euron tilikauden (kalenterivuoden) aikana, sinun ei tarvitse ilmoittautua ALV-rekisteriin eikä lisätä arvonlisäveroa hintoihisi.
- Rajan ylittyminen: Jos huomaat myynnin ylittävän 15 000 euron rajan, hakeudu ALV-rekisteriin välittömästi. Jos ylitys tapahtuu ilman rekisteröitymistä, joudut maksamaan ALV:n takautuvasti koko vuoden myynnistä.

3. Muista vähentää liiketoiminnan kulut
Yksi yrittäjyyden parhaista puolista on se, että voit vähentää tulonhankkimisesta aiheutuneet menot verotuksessa, mikä pienentää verotettavaa tuloasi.
- Suorat kulut: Voit vähentää materiaalit, työkalut, raaka-aineet, markkinointikulut ja yritystoimintaa varten hankitut ohjelmistot.
- Matkakulut: Jos teet tilapäisiä työmatkoja (esimerkiksi menet hakemaan tarvikkeita tai myymään tuotteita pop-up-pisteelle), muista kirjata ylös kilometrit. Toiminimiyrittäjänä et voi maksaa itsellesi verovapaita päivärahoja, m***a voit vaatia verotuksessa lisävähennystä tilapäisistä koti- ja ulkomaanmatkoista.

4. Sesonkiliiketoiminta ja tyhjät ALV-ilmoitukset
Jos yrityksesi on ALV-rekisterissä, verottaja odottaa ilmoituksia säännöllisesti - silloinkin, kun toiminta pysähtyy syksyn tullessa.
- Ilmoita nolla: Vaikka yritykselläsi ei olisi lainkaan myyntiä sesongin ulkopuolella (esimerkiksi syys- tai lokakuussa), sinun on silti lähetettävä ALV-ilmoitus jokaiselta verokaudelta ja ilmoitettava myynniksi nolla. Ilmoittamatta jättämisestä seuraa laiminlyöntimaksu.

Lomarahaopas: Vuosilomapalkkojen suunnittelu ja kirjanpito

1. Kolme tärkeää käsitettä: Mitä oikeastaan maksat?
Palkanmaksun ja kirjanpidon oikeellisuuden kannalta on välttämätöntä erottaa kolme juridisesti erilaista käsitettä:
- Lomapalkka: Lakisääteinen, säännöllinen palkka, jota maksetaan työntekijän ollessa lomalla. Lomapäivät ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana.
- Lomaraha: Työehtosopimukseen (TES) tai yrityksen omaan käytäntöön perustuva ylimääräinen bonus, joka on yleensä 50 % lomapalkasta. Lomaraha ei ole lakisääteinen.
- Lomakorvaus: Lakisääteinen rahakorvaus pitämättömistä lomapäivistä. Maksetaan tyypillisesti työsuhteen päättyessä.

2. Miten loman aikainen maksu lasketaan?
Lomapäiviä kerrytetään lomanmääräytymisvuoden (1. huhtikuuta – 31. maaliskuuta) aikana. Laskentatapa määräytyy työntekijän palkkausmuodon mukaan:
- Kuukausipalkkaiset: Saavat normaalin kuukausipalkkansa myös loman aikana.
- Tuntipalkkaiset: Lomapalkka lasketaan vuosilomalain mukaisen keskipäiväpalkan tai keskituntipalkan perusteella.
- Prosenttiperusteinen lomapalkka: Osa-aikaiset työntekijät (työskentely alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa) saavat prosenttiosuuden edellisen vuoden kokonaisansioistaan. Osuus on 9 % (työsuhde kestänyt alle vuoden) tai 11,5 % (työsuhde kestänyt yli vuoden).

3. Aikataulut, verotus ja kirjanpito
- Maksun ajankohta: Lomapalkka on maksettava ennen loman alkamista (jos loma on enintään 6 päivää, se voidaan maksaa normaalin palkanmaksun yhteydessä). Lomarahan maksuajankohta määräytyy TES:n mukaan, usein kesä- tai heinäkuussa.
- Tulorekisteri-ilmoitus: Lomapalkalla ei ole erillistä tulolajia, vaan se ilmoitetaan tavallisena palkkana, kuten Aikapalkka (201). Lomaraha sen sijaan ilmoitetaan omalla koodillaan: Lomaraha (213).
- Vanhentumisaika: Oikeus lomapalkkaan tai -korvaukseen vanhentuu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana loma olisi pitänyt antaa.

Juhannuksen muistilista

Ennen out-of-office-tilan asettamista juhannukseksi: käy läpi tämä muistilista, jotta palkanmaksu, kassavirta ja viranomaisvelvoitteet pysyvät kunnossa loman ajan.

1. Palkanmaksuvalmius
Tarkista arkipyhien aikataulut: Varmista palkanmaksupäivä suhteessa pankkien pyhäpäivien katkoaikoihin. Hyväksy palkka-ajot ajoissa ja varmista palkkatilin riittävä saldo (ennakkorahoitus).
Huomioi työnantajamaksut: Kirjaa työnantajasuoritukset ja ota ylös juhannuksen aikana tai heti sen jälkeen erääntyvät lakisääteiset maksupäivät.

2. Kassavirran hallinta
Päivitä ennusteet: Päivitä kassavirtaennusteesi kattamaan lomakausi sekä ensimmäiset viikot vapaiden jälkeen.
Optimoi saatavat:
Laskuta tehdyt työt viipymättä.
Aseta eräpäivät niin, että pystyt seuraamaan niitä myös sulkuaikana.
Lähetä muistutukset avoimista saatavista hyvissä ajoin ennen pyhiä.
Hallitse ostolaskuja: Ajasta säännölliset maksut viivästyskulujen välttämiseksi, käy läpi tilaukset ja keskeytä ei-välttämättömät kulut.
Seuraa maksuvalmiutta: Tarkista luottorajat ja ota käyttöön tili-ilmoitukset.

3. Sääntely ja hallinto
Ennakoi viranomaisilmoitukset: Valmistele ja toimita erääntyvät ALV-, ennakonpidätys- ja työnantajailmoitukset etuajassa aina kun mahdollista.
Täsmäytä ja hyväksy: Täsmäytä tilitapahtumat, liitä puuttuvat kuitit ja hyväksy avoimet kulukorvaukset.

4. Sijaisuudet ja viestintä
Delegoi hyväksynnät: Nimeä varahenkilö kiireellisille maksuille ja dokumentoi toimintaohjeet selkeästi.
Hallitse odotuksia: Päivitä sähköpostin loma-asetukset (out-of-office) ja laskujen alaviitteet selkeillä maksuohjeilla ja vastausajoilla.
Paluu arkeen: Aseta kalenterimuistutukset ensimmäiselle työpäivälle loman jälkeen sujuvan paluun varmistamiseksi.

Vinkki: Käy lista läpi ennen linjoilta poistumista, jotta voit nauttia juhannuksesta luottavaisin mielin.

Yrittäjän päivä alkaa usein kahvilla ☕ ja päättyy kysymykseen: ‘Mihin tämä kuitti nyt kuuluikaan?’ 😄

Hyviä uutisia: kaikkea ei tarvitse osata itse.
Kirjanpito, verot ja palkat voi antaa ammattilaiselle — silloin sinulle jää enemmän aikaa siihen tärkeimpään: oman yrityksesi kehittämiseen.

Kahvikulujen oikeaa kategorisointia voit lukea meidän blogista:
https://www.digitulos.fi/kokous-neuvottelu-ja-edustuskulut-mita-eroa-niilla-on

Olemme myös Holvin tilitoimistokumppani ☺️ Uudet ja aloittavat yrittäjät, kun avaat Holvi-tilin meidän kautta, saat -50% alennuksen Holvi Pro -tilin perusmaksusta 3kk ajaksi.

✉️ Laita tarjouspyyntö taloushallinnon palveluista osoitteeseen [email protected] 📬

We are also Holvi’s accounting partner ☺️ New and starting entrepreneurs, when you open a Holvi Pro account with us, you get a -50% discount on the basic fee for 3 months.

✉️ Send a request for a quote for accounting services to [email protected] 📬

Yritysmaailmassa erilaisia kuluja syntyy jatkuvasti, ja on tärkeää ymmärtää niiden luonne ja erot kirjanpidon sekä verotuksen näkökulmasta. Kokous- ja neuvottelukulut sekä edustuskulut saattavat kuulostaa samankaltaisilta, m***a niillä on olennaisia eroja, jotka vaikuttavat muun muassa arvonlisäveron vähennysoikeuteen ja tuloverovähennykseen.

Lue blogistamme mitä eroa näiden kulujen välillä on.

Kokous-, neuvottelu- ja edustuskulut – Mitä eroa niillä on? Yritysmaailmassa erilaisia kuluja syntyy jatkuvasti, ja on tärkeää ymmärtää niiden luonne ja erot kirjanpidon sekä verotuksen näkökulmasta. Kokous- ja neuvottelukulut sekä edustuskulut saattavat kuulostaa samankaltaisilta, m***a niillä on olennaisia eroja, jotka vaikuttavat muun muassa ar...

Työntekijä vai freelancer – mitä eroa niillä on käytännössä?

1. Kustannukset: enemmän kuin tuntihinta
Työntekijää palkattaessa bruttopalkan lisäksi maksetaan:
- Työeläkevakuutus (TyEL)
- Työttömyysvakuutusmaksut
- Työnantajan sairausvakuutusmaksu
- Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus
Nämä sivukulut nostavat kokonaiskustannusta yleensä noin 20–25 %.
Freelancerin kohdalla yritys maksaa pääsääntöisesti vain laskun. Freelancer vastaa itse veroistaan ja vakuutuksistaan, m***a laskuun voi sisältyä ALV, ja tuntihinta on usein korkeampi.

2. Työsuhteen tunnusmerkit
Ratkaisevaa ei ole sopimuksen nimi, vaan työn tekemisen tapa. Työsuhteeseen viittaavat esimerkiksi:
- Työn tekeminen työnantajan johdon ja valvonnan alaisena
- Kiinteät työajat
- Työnantajan työvälineet
- Yhden asiakkaan varassa työskentely
Näissä tilanteissa kyse voi olla työsuhteesta, vaikka sopimus olisi nimetty toimeksiannoksi.

3. Hallinnolliset erot
- Työntekijät: Palkat ilmoitetaan Tulorekisteriin ja sivukulut maksetaan säännöllisesti.
- Freelancerit: Työ laskutetaan, usein oman yrityksen tai laskutuspalvelun kautta. Yrityksen vastuulla on laskujen ja ALV:n kirjanpito.

4. Asiantuntijan huomio: piilotyösuhteen riski
Jos freelancer työskentelee tosiasiallisesti kuin työntekijä, viranomaiset voivat jälkikäteen katsoa kyseessä olevan työsuhde. Tällöin yritys voi joutua maksamaan jälkikäteen verot ja sivukulut korkoineen.
Oikea ratkaisu riippuu työn luonteesta ja kestosta. Kun kustannukset ja juridiset rajat ymmärretään ajoissa, yritys välttää ikävät yllätykset.

Palkanmaksu ei ole pelkkä bruttopalkka – mitä työnantajan on hyvä tietää Suomessa

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on tärkeä virstanpylväs. Suomessa työnantajan todelliset kustannukset ovat kuitenkin aina enemmän kuin pelkkä bruttopalkka. Moni yritys- erityisesti kasvuvaiheessa- yllättyy sivukuluista ja työehtosopimus velvoitteista liian myöhään.
Tässä ovat keskeiset asiat, jotka kannattaa ymmärtää ajoissa.

1. Työnantajan sivukulut käytännössä
Bruttopalkan lisäksi työnantaja maksaa useita lakisääteisiä maksuja, kuten:
- Työeläkevakuutus (TyEL)
- Työttömyysvakuutusmaksut
- Työnantajan sairausvakuutusmaksu
- Tapaturma- ja ammattitautivakuutus
- Ryhmähenkivakuutus
Yhteensä nämä kulut nostavat työntekijän kokonaiskustannusta tyypillisesti noin 20–25 % bruttopalkan päälle.

2. Työehtosopimus (TES) – usein aliarvioitu velvoite
Työehtosopimukset määrittävät monia arjen työsuhdeasioita, kuten:
- Vähimmäispalkat
- Työajat ja ylityöt
- Vuosilomat ja lomapalkat
- Sairausajan palkat
Tärkeä m***a usein unohdettu asia: Sovellettava TES määräytyy työn sisällön mukaan, ei yrityksen toimialan perusteella.
Esimerkiksi IT-yrityksen palkatessa siivoojan, tähän työntekijään sovelletaan kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta, ei IT-alan TES:iä.

3. Poissaolot ja niiden kustannusvaikutukset
Myös erilaiset poissaolot vaikuttavat työnantajan kustannuksiin:
- Vuosiloma: kertyy jatkuvasti ja näkyy yrityksen vastuina
- Sairauspoissaolot: työnantaja maksaa palkan aluksi, Kela korvaa osan myöhemmin
- Perhevapaat: TES voi edellyttää palkanmaksua tietyn ajan
Kela-korvaukset edellyttävät aina hakemusta ja maksetaan jälkikäteen.

4. Mitä tästä kannattaa muistaa
Palkanlaskenta ei ole pelkkä tekninen rutiini. Kun velvoitteet ymmärretään oikein, yritys välttää ikäviä yllätyksiä ja pystyy suunnittelemaan kasvuaan luottavaisemmin.
Työntekijän palkkaaminen Suomessa on kokonaisuus, jossa ennakointi on avainasemassa. Kun sivukulut, työehtosopimukset ja poissaolojen vaikutukset ovat hallussa, yritys rakentaa kestävää pohjaa tulevaisuudelle.

Verohallinto on tehnyt päivityksiä työsuhdeautojen kannustimiin ja verotuksiin.

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannuste on päättynyt. Vähäpäästöiseksi ajoneuvo katsotaan, kun CO2-päästöt kohdentuvat 1-100 g/km. Verotusarvosta on aiemmin voinut tehdä vähennyksen 85 €/kk. Muutos koskee käytössä olevia ajoneuvoja ja voimassa olevia leasingsopimuksia.

Täyssähköisten työsuhdeautojen verokannuste jatkuu vuoden 2029 loppuun. Nollapäästöisillä ajoneuvoilla verotusarvosta tehtävä vähennys on 170 €/kk. Käyttökustannuksista vapaassa autoedussa täyssähköautoista saatava vähennys säilyy 120 €/kk.