Mirka Muukkonen

Asunto ensin -toimintamalli

Asunnottomuuden poistamisessa yksi kansainvälisesti tunnettu ja palkittu malli on asunto ensin -toimintamalli. Mistä siinä on kysymys?

Asunto ensin -toimintamalliin sisältyy sekä asumispalveluyksikkö että hajasijoitetut asunnot. Lähtökohta on, että asunnottomalle tarjotaan asunto. Ilman asuntoa kuntoutuminen ja elämänhallinta ei voi alkaa.

Usein asunnottomuuteen liittyy muita palvelutarpeita kuten päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä muita elämänhallintaan liittyviä palveluita sekä tukea.

Asunto ensin -toimintamallissa ei edellytetä päihteettömyyttä, vaikka päihteettömiäkin asumispalveluja tarvitaan.

Kaiken pohjalla on ihmisen tarve ja perusoikeus omaan asuntoon. Asumisyksikössä on mahdollisuus saada oma asunto sekä palveluita ja tukea. Asumisyksikössä harjoitellaan asumista omassa kodissa, pitämään siitä ja itsestä huolta.

Riippuen ihmisestä ja hänen elämäntilanteesta asumistaidot voivat vaihdella paljon. Kun ihminen kuntoutuu, saa hän mahdollisuuden lähteä kokeilemaan asumista hajasijoitetussa asunnossa. Sinnekin tarvitaan aluksi vahvaa tukea.

Asuminen omillaan ilman yhteisöä voi tuntua haastavalle, ja joskus ihminen palaakin asumisyksikköön. Tämä on se hieno asia toimintamallissa. Ihminen saa sellaista tukea, mitä sen hetkisessä elämässä tarvitsee.

Jos asunnoton laitetaan liian varhaisessa vaiheessa ilman riittäviä tukitoimia hajasijoitettuun asuntoon, voi siitä seurata suuria ongelmia myös ympäristöön. Levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä. Pahimmillaan liian varhain hajasijoitettuun asuntoon sijoitettu ihminen sammuu kylppäriin aiheuttaen vesivahingon tai sytyttää tulipalon jättämällä kattilan kuumalle hellalle. Tästä kärsii sitten jo naapuritkin ja se tulee taloyhtiölle kalliiksi.

Asunto ensin -toimintamallia eivät tarvitse kaikki asunnottomat, sillä asunnottomia on todella monenlaisia.

Turusta on tämä toimintamalli puuttunut. Nyt Sininauhasäätiö on onneksi rakentamassa oman kiinteistön juuri asunto ensin -toimintamallia ajatellen. Kiinteistössä on huomioitu asukkaiden ja palveluiden erityistarpeet aina yhden sisäänkäynnin periaatteesta kylpyhuoneiden tuplakaivoihin.

Sininauhasäätiö kantaa vastuun investoinnista, mikä on suuri etu sekä kaupungille että Varhalle. Jatkossa on tärkeää, että Varha myös käyttää näitä palveluita asunnottomuuden poistamiseksi Turusta ja Turun seudulta.

📷 Kuvan nappasin eilen aurinkoiselta torilta, missä uusien puiden ruska on todella kaunis.

Kevään 2025 kuntavaaleissa ihmiset äänestivät muutosta.

Maan hallituksen rajuille leikkauksille haluttiin antaa protestiääni. Tämän johdosta valta vaihtui monissa kunnissa. Turussa ja Tampereella kokoomus menetti paikkansa SDP:lle.

Ja mitä tekee puolueet eduskunnassa? Sopivat EU-sääntelyä tiukemmasta kansallisesta velkajarrusta.

Aina välillä ei pieni ihminen voi ymmärtää tätä logiikkaa.

Asunnottomien yö

Perjantaina 17.10. vietetään jälleen asunnottomien yötä. Teemana on ”ei kotia, ei turvaa”.

On uskomatonta, miten paljon on vuodessa ehtinyt tapahtua. Vain vuosi sitten päätimme perustaa Turun seudulle asunnottomuuden poistamista tavoittelevan verkoston silloisen pormestari Minna Arven kanssa.

Olen saanut hyvinvoinnin apulaispormestarina kunnian puheenjohtaa tätä verkostoa, ja se on koonnut säännöllisesti yhteisen pöydän ääreen toimijoita ja asiantuntijoita keskustelemaan asunnottomuuden eri puolista. Aihehan on valtavan laaja.

Olemme saaneet aika hyvin asian haltuun paikallisesti - meillä on nyt selkeä tilannekuva asunnottomuudesta sekä ymmärrys kentän toimijoista.

Olen päässyt verkoston edustajana tapaamaan ministeri Sari Multalaa. Tapaamiseen minulla oli kaksi viestiä: Kelan hyväksymä enimmäisvuokrataso on ollut liian alhainen Turussa, ja olemme pyytäneet tasokorotusta. Tässä olemme myös onnistuneet.

Toinen liittyi ara-rahoitukseen. Sininauhasäätiö on rakentamassa asunto ensin - yksikön Turkuun. Sellainen täältä on puuttunut ja olemme tehneet töitä sen eteen, että hanke menee maaliin. Taustalla on vuosien prosessi ja työ. Asunto ensin - malli on kansallisesti kiitetty toimintatapa, jolla asunnottomuuteen voidaan puuttua.

Verkoston perustamisen jälkeen pääsi Turun kaupunki mukaan kansalliseen hankkeeseen yhdessä Varhan kanssa. Turva-hankkeen työ on lähtenyt hienosti käyntiin, ja hanketta luotsaa Sari Heino. Hanke juurruttaa pysyviä toimintamalleja ja syventää yhteistyötä jo olemassa olevien toimijoiden kesken asunnottomuuden poistamiseksi.

Merkittävä uudistus Turussa on se, että vihdoin meillä on kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudessa asumisen vastuualue ja sillä on oma nimetty asunto- ja kehittämisjohtaja Christina Hovi. Tällainen yksikkö meiltä on puuttunut, ja se on näkynyt myös kaupunkikehityksessä, kun uusia asuinalueita on kaavoitettu ja rakennettu.

Turussa on tapahtunut viimeisen vuoden aikana valtavasti. On ollut myös innostavaa seurata, miten verkoston hyvin laaja-alainen jäsenistö on sitoutunut asunnottomuuden poistamiseen. Aihe on haastava, siihen ei ole nopeita ratkaisuja ja tilanteen haltuun saaminen vaatii vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämä työ on nyt aloitettu, ja se varmasti tulee tuomaan kestäviä ratkaisuja.

Kasvava, kehittyvä kaupunki haastaa kaupungin työntekijät. Tämä koskee meistä jokaista, jokainen tulee tämän muutoksen kohtaamaan omassa työssään ennemmin tai myöhemmin.

Toivon, että löydämme yhdessä keinot, joilla pystymme muutokseen vastaamaan. Meidän tulee löytää keinot vahvistaa omaa ajatusmaailmaamme ja asennetta, jolla muutos kohdataan.

Tätä suurta asiaa käsiteltiin torstaina kaupungin henkilöstöinfossa, johon apulaispormestarina osallistuin. Saara Malila kysyi, mitä kaupungin kasvu tarkoittaa kaupungin työntekijöille.

Turku kasvaa kovaa vauhtia, meitä turkulaisia on jo yli 209 000. Olemme aina olleet kansainvälinen kaupunki, ja monikielisten osuus on jo reilu 17%. Muutos koskee koko kaupunkia ja tulee näkymään kaikkialla kaupungin palveluissa.

Muuttuva Turku on meidän ihan jokaisen työntekijän asia. On ymmärrettävä nopea muutos, joka on jo käynnissä, ja on löydyttävä resilienssiä pysyä muutoksessa mukana. Meidän ei kannata toimia jarrumiehinä eikä poteroitua, vaan löytää ratkaisuja koko kaupungin parhaaksi.

Meillä on valtavasti ammattitaitoa kaupungissa henkilöstön parissa, ja sitä ammattitaitoa me tarvitsemme uudenlaisen työotteen löytämiseksi.

Kulttuurin apulaispormestarina olen päässyt seuraamaan, miten kirjaston työntekijöillä on tästä jo vahva ote. Se on myös sisäänrakennettu heidän koulutukseen, ammattitaitoon ja työhön. Kirjastoissa tehdään lukutaitostrategian lisäksi vahvaa demokratiakasvatusta sekä mahdollistetaan kuntalaisten osallisuus ja osallistuminen.

Tätä samaa asennetta ja ajattelua tarvitaan ihan kaikkeen tekemiseen kaupungissa.

Turun Seudun Nivelyhdistys ry vietti tänään 20 vuotisjuhliaan.

Oli ilo ja kunnia käydä hyvinvoinnin apulaispormestarina ottamassa vastaan kunniakirja, jonka yhdistys Turun kaupungille antoi.

Erityistä kiitosta Turku sai siitä, että olemme nopeasti ja ketterästi ohjanneet testamenttirahojen tuottoa yhdistyksille, kun Varha lopetti päivätoiminnan Ruusukorttelissa ja Lehmusvalkamassa. Yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa saatiin molemmissa palvelutaloissa nopeaan tahtiin järjestettyä toimintaa ikäihmisille.

Juhla oli todella mielenkiintoinen ja lämminhenkinen. Saimme nauttia Tanssiteatteri Erin upeasta tanssinäytöksestä.

(Tässä muuten oiva vinkki muidenkin toimijoiden tilaisuuksiin! Meillä on kaupunki täynnä loistavia taiteilijoita. Ottakaa heitä rohkeasti juhliinne esiintymään. On hintansa väärti.)

Loistavat puheet pitivät ylilääkäri Ville Äärimaa sekä lääketieteen ja kirurgian tohtori Vappu Taipale.

Vaikutuin todella paljon Vapun puheesta. 85-vuotias rouva korkokengissään pilke silmäkulmissa, elämänkokemusta ja viisautta äänessä, ja upea elämänasenne ja arvot kohdillaan. Arvostan suunnattomasti.

Vielä kerran lämpimästi onnea Turun Seudun Nivelyhdistys ry! On hienoa, että meillä on tällaisia yhdistyksiä kaupungissa tukemassa kuntalaisten hyvinvointia. Se tiedon määrä, mikä yhdistyksen jäsenistössä on ja vapaaehtoisten tekemä tärkeä työ, on todella merkittävää. Kiitos tästä kaikesta, mitä teette turkulaisten hyväksi.

Turun uusi ruoka-apusivu on avattu! Käy tutustumassa, ja vinkkaa eteenpäin.

Ruoka-apuverkostoon voi myös liittyä vapaaehtoiseksi. Moni vapaaehtoistyöntekijä kertoo saavansa suurta merkitystä elämäänsä, kun voi olla avuksi muille.

Uusi ruoka-apusivu – apua, tietoa ja yhteisöllisyyttä yhdestä osoitteesta Turun kaupunki on julkaissut ruoka-avulle oman verkkosivun, joka kokoaa yhteen ajantasaiset ja keskeiset tiedot ruoka-aputoiminnasta.

Kolme pointtia aluerehtoreista

Kaupunginhallitus päätti maanantaina perustaa Turkuun neljä aluerehtoria. Tässä kolme pointtia, miksi hallintoa paisutetaan.

1 Segregaation purkaminen

Uudella neljän alueen aluejaolla halutaan pureutua segregaation eli eriytyneiden alueiden purkamiseen. Viime valtuustokaudella aloitimme koulu alustana-mallin, mikä nimensä mukaisesti tarkoittaa, että kouluissa toimitaan muulloinkin kuin vain koulujen ollessa auki ja tiloja tarjotaan muillekin toimijoille.

Kouluissa voi toimia muutkin toimijat kuten liikuntaseurat, nuorisopalvelut, järjestöt ja yhdistykset tarjoten kaikenikäisille kuntalaisille palveluita ja toimintaa.

Aluerehtorit vastaavat alueensa kaikkien toimijoiden koordinoinnista tai ainakin osallistuvat siihen työhön aktiivisesti.

2 Tuki ja lisäresurssi kouluille

Aluerehtoreiden myötä koulujen rehtoreilla vapautuu työaikaa keskittyä oman koulunsa johtamiseen ja esimiehenä toimimiseen. Tätä on paljon toivottu, ja nyt tähän pyyntöön on vastattu.

3 Eriarvoisuuden purkaminen

Aluerehtorit vastaavat oman alueensa resurssien kohdentumisesta oikein ja tiedolla johtaen. Kevään kuntavaaleissa nostin esiin, kuinka turkulaiset koulut ovat epätasa-arvoisessa asemassa keskenään. Aluerehtorin tehtävä on puuttua tähän haasteeseen ja kohdentaa resurssit sinne, missä niitä alueella eniten tarvitaan. Resurssien johtaminen on jatkossa näin hallitumpaa ja perustellumpaa.

Lopuksi. Seuraava haaste on rekrytointi. On todella keskeistä, että kaupunki onnistuu näissä rekrytoinnissa. Aluerehtoreilta vaaditaan johtamistaitoja, muutosjohtajuutta, ymmärrystä alueiden erityispiirteistä ja haasteista sekä kykyä olla kokoava voima.

Terveiset Turun kirjamessuilta!

Oli kyllä hienoa edustaa Turkua tänään kirjamessuilla kulttuurin apulaispormestarina. Sain niin paljon kiitosta Turun aktiivisesta otteesta lukutaidon edistämisen suhteen. Se on kirjoitettu tavoitteeksi pormestariohjelmaan, m***a meillä tehdään sitä jo käytännössä niin kouluissa, varhaiskasvatuksessa kuin myös kirjaston kanssa yhteistyössä.

Turussa on laadittu myös kaupungin oma lukutaitostrategia. Meillä on huomioitu myös monikieliset perheet, haluamme kannustaa kaikkia turkulaisia vanhempia ja aikuisia lukemaan lapsille.

Ensi vuonna Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli täyttää 750 vuotta, ja yksi heidän teemoistaan on Lukutaito sydämen sivistystä 750 vuotta. Kerroin, että tämä teema sopii täydellisesti Turkuun ja annan lämpimästi sille tukeni.

Tapasin kirjamessuilla monia merkittäviä henkilöitä kuten Jenni Haukion ja Kari J. Kettulan.

Näytteilleasettajista löytyi paljon tuttuja kasvoja. Yllätyin iloisesti, kun löysin liikunnan vahvoja toimijoita edistämässä kirjallisuutta, lukutaitoa ja myös dysleksian eli oppimishöiriön tutuksi tekemistä sekä siihen tukea antamassa.

Palautetta sain luonnollisesti runsaasti ja kehotin ihmisiä palautetta antamaan myös virallisia kanavia pitkin.

Päällisin puolin uutta sijaintia eli Logomoa pidettiin Messukeskusta parempana sijainniltaan, m***a erityisesti kiitosta tuli Logomon akustiikasta. Messuvieraat olivat hienosti löytäneet Logomon, ihmiset aktiivisesti juttelivat näytteilleasettajien kanssa ja myös ostivat kirjallisuutta.

Tietenkin ihmisiä puhutti maan hallituksen kulttuuriin kohdistetut leikkaukset sekä arvonlisäveron nostot. Siksi monet olivat helpottuneita, että ankeasta tilanteesta huolimatta ihmiset panostivat nyt kirjallisuuden hankkimiseen.

Kiitos sai myös pääsylippujen aikaslotit, jolla messuväkeä ohjattiin saapumaan joko aamu- tai iltapäivän aikana messuille.

Logomo koettiin hieman ahtaaksi ja sekavaksi. Etenkin lauantain jonot ja väentungos aiheutti kipakkaa palautetta, m***a moni uskoi, että asiat saadaan ensi vuonna toimimaan paremmin uudenlaisiin järjestelyin ja opastuksin. Antikvariaatteja toivottiin lisää.

Yleistunnelma ainakin sunnuntaina oli oikein leppoisa ja kotoisa, ja ihmiset tuntuivat olevan hyvillä mielin liikenteessä. Itselleni jäi erittäin hyvä fiilis ensikoskeketuksesta Turun kirjamessuihin Logomossa.

Malmö - kahden kaupungin ja kahden maan solmukohta

Kuuntelin ihmeissäni Turussa viime maaliskuussa järjestetyssä kasvun seminaarissa Malmön pormestari Katrin Stjernfeldt Jammehia, joka kertoi Malmön ja Kööpenhaminan tiiviistä yhteistyöstä.

Vaikka kaupungit ovat eri maissa, niillä on omat valuuttansa, niin silti yhteistyö sujuu koko alueen elinvoima ja vetovoimaisuus ymmärtäen. Kaupunkeja yhdistää fyysisesti Juutinrauman silta, jota pitkin pääsee niin autolla kuin junalla vartissa kaupungista toiseen.

Kaiken lisäksi he ovat kääntäneet kartan ylösalaisin. He eivät hamua pohjoiseen vaan kohti Keski-Eurooppaa ja ovat tekemässä merkittäviä infra investointeja.

On virkistävää ja inspiroivaa päästä kuulemaan puheenvuoroja, jotka kertovat uskalluksesta, halusta onnistua ja ennen kaikkea teoista. Ei sisäänpäin käpertymistä, muutoksenpelkoa ja negatiivista valittamista.

Tämä sama ote näkyi siinä, kun meille kerrottiin Malmön toimista purkaa segregaatiota. Kun halutaan muutosta, on asiat tehtävä uudella tavalla.

Onneksi Turussa lasten ja nuorten palveluissa tätä muutosta on jo lähdetty tekemään, ja Malmön esityksiä kuunnellessa tuli olo, että olemme tekemässä oikeita asioita.

Mieleenpainuvaa oli matkustaa superbussilla yhteen Malmön suurimmista lähiöistä Rosengårdiin. Superbussi on tosiasiassa kaksinivelinen maxibussi, ja niin hytkyvässä kyydissä en ole aikoihin ollut.

Tiesitkö muuten, että Malmö ja Kööpenhamina suunnittelee yhteistä Metro-yhteyttä ja Malmö suunnittelee rakentavansa metroverkoston kaupunkiin.

Rosengårdissa vierailimme paikallisessa kirjastossa, Turun Itäkeskusta muistuttavassa kauppakeskuksessa sekä Zlatan Ibrahimovicin lapsuusmaisemissa.

Tämä levoton aika maailmalla tarvitsee eurooppalaisten kaupunkien tiivistä ja hyvää yhteistyötä. Malmö satamakaupunkia on Turulle oikein hyvä yhteistyökumppani.

Vanhat kaupunkimetsät tulisi suojella, ei kaavoittaa

Välillä harmittaa niin, että ihan raivostuttaa.

Kaupunkiympäristölautakunnassa oli maanantaina käsittelyssä Maaria-Ilmaristen osayleiskaava. Kaavaa on tutkittu ja selvitetty jo vuosia. Kaavoittajat esittivät, että alueelle ei rakennettaisi pientaloja vaan vanha, arvokas metsäalue säästettäisiin kokonaisuudessaan.

Tästä huolimatta lautakunnan enemmistö kokoomuksen ja sdp:n voimin palautti kaavan edellyttäen pientalojen kaavoitusta alueelle. Vasemmistoliitto ja vihreät olivat pohjan eli metsäalueen suojelun kannalla.

Pidän todella ongelmallisena, että laajaa ja yhtenäistä, yli satavuotiasta metsäaluetta nakerrettaisiin asumiselle. Radan varrelle haluttu rakentaminen on ongelmallista, sillä radan ylittäminen on turvallisuusriski. Infran kuten viemäristön ja teiden vetäminen vain muutamaa taloa varten on kallista. Pelkäänkin, että rakentaminen osoittautuu niin kalliiksi infran ja muiden olosuhteiden vuoksi, että taas on kaavoitettava lisää, jotta kulut saadaan peitettyä.

Olen harmissani ja suruissani, että Suomen johtavaksi luontokaupungiksi tähtäävä Turku ei toimissaan pyri samaan. Olemme kuitenkin yhdessä sitoutuneet kunnianhimoisiin tavoitteisiin olla johtava ilmasto- ja luontokaupunki.

📸 kuva on vanha, ja se on otettu Kemiössä.

Synttärityttö tässä moi!

Turun Sanomat haastatteli minua, koska täytän syyskuussa 50 vuotta.

Haastattelussa nostan tärkeimmäksi saavutukseksi sen, kuinka 2010-luvun alussa pelastimme kolme sulku-uhan alla olevaa lastenkotia. Pyysin tuolloin apua Sdp:n Virpa Puistolta, ja hän topakkana rouvana laittoi tuulemaan. Sitä samaa voimaa ja vaikutusvaltaa haluaisin itsekin omata. Yhä edelleen pidän yhteyttä osaan lastenkotien työntekijöistä.

Minulla on monia haaveita, mihin haluaisin Turun kunnallispolitiikassa vaikuttaa. Yksi on se, että haluaisin kaupunginosien omatoimikirjastoihin työntekijöitä. Kirjaston ammattilaiset tekevät merkittävää lukutaitotyötä ja demokratiakasvatusta.

Henkilönä minusta varmaan kertoo jotain, että olen ollut kasvissyöjä 90-luvulta asti, juureni ovat kansalaisjärjestökentällä. Pidän yhä yhteyttä 90-luvun kansalaisliikkeen aktiiveihin ja osa heistä on lähimpiä ystäviäni edelleen.

Haluaisin nähdä karhuja ja susia luonnossa.

En pidä turhasta matkustamisesta, m***a odotan ensimmäistä kaukomatkaani Vietnamiin. Veljeni vaimo on sieltä kotoisin, ja ensi keväänä pääsen vierailemaan siellä hänen sukulaisten luona. Näen aitoa paikallista arkea ja kulttuuria, mitä pidän arvokkaana.

Puhuimme toimittajan kanssa monista muistakin asioista, kuten ruoka-avusta, puistoruokailusta, asunnottomuuden poistamisesta, m***a ne eivät päätyneet lehteen tällä kertaa. Nämä ovat kuitenkin asioita, mitkä koen merkityksellisiksi ja miksi koen olevani unelmatyössäni apulaispormestarina.

Tykkään työstäni myös siksi, että saan tehdä sitä ammattilaisten kanssa. Meillä on sekä poliittisella kentällä yli puoluerajojen, m***a erityisesti viranhaltijapuolella, aivan loistavia, sydämellisiä ihmisiä, joiden kanssa saa rakentaa Turkua yhä paremmaksi kaupungiksi kuntalaisille.

📸 kuva on päivän Turun Sanomista.

Terveiset aluevaltuustosta.

Hyvinvointialueen suuri paradoksi: samaan aikaan kuulemme puheenvuoroja, kuinka palvelut ovat hyvällä tasolla ja talouskin on paremmassa kunnossa.

Samaan aikaan Avi on antanut huomautuksen Varhalle ja linjaa, että päihteitä käyttäville asiakkaille ja mielenterveyskuntoutujille tulee myöntää heidän palvelutarvettaan vastaavat palvelu-, hoito- ja kuntoutuskokonaisuudet.

Sosiaalihuollon asiakasohjauskäytäntö ja palvelujen järjestämisestä annetut ohjeet tulee olla kaikilta osin lainmukaisia, linjaa myös AVI.

Laitan linkin huomautukseen kommentteihin, koska siellä nostetaan monia muitakin asioita esiin.

Nostin esiin myös mielenterveyspalveluiden tason.

Juttelin tällä viikolla nuoren aikuisen kanssa, jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hän ei ole saanut omaan hoitotiimiinsä yhteyttä - ei lääkäriin eikä hoitajaan. Hänelle ei ole tehty hotosuunnitelman mukaista lääkeseurantaa eikä hänen reseptiään ole uusittu ja lääkkeet alkavat olla lopussa.

Pahimmillaan kaksisuuntainen keikauttaa päälle masennuksen, ahdistuksen, itsetuhoisuuden, ja voi pahimmillaan johtaa jopa itsemurhaan.

Näin ei voi jatkua. Päihde- ja mielenterveyspalveluihin on varmistettava riittävät resurssit.

📸 Kiitos kuvasta aluevaltuutettu Paco Diop.