Vva ry

Ennen kuin siirrytään kesälaitumille, palataan vielä hetkeksi Kokema-toiminnan keskustelusarjojen kevääseen.

Kokemusmentorimme Jenni luo blogikirjoituksessaan katsausta viime kevään keskustelutilaisuuksiin, joissa paneuduttiin neurokirjon huomioimiseen niin asiakastyössä kuin työntekijän näkökulmasta silloin, kun neurokirjon piirteet ovat osa omaa taustaa, sekä traumainformoituun työotteeseen. Jenni avaa myös, mihin suuntaan Kokeman keskustelusarjat ovat kehittymässä syksyllä.

Samalla kannattaa jo merkitä kalenteriin syyskauden avaus 1.9.2026 Silloin keskustelunaiheena on kokemusosaajien opinto- ja uraohjaus.

Lue Jennin teksti alla olevasta linkistä🌻

Kokema-toiminnassa kokemukset ja keskustelut kohtaavat – yhteenveto kesästä ja kurkistus syksyyn | VVA ry Kokeman keväällä 2025 käynnistämä keskustelusarja on tullut tältä kaudelta päätökseensä, ja on aika siirtyä ansaituille kesälomille. Ennen sitä haluamme kuitenkin vielä hetkeksi pysähtyä katsomaan kulunutta kevättä ja kiittää kaikkia mukana olleita. Keskustelusarjamme avasivat ...

Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt uuden asunnottomuusohjelman vuosille 2026–2029. Ohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on vähentää asunnottomuutta vuosittain ja poistaa ilmiö Helsingistä kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka Helsingin asunnottomuusohjelma 2026–2029 on strategisesti johdonmukainen ja jatkaa aiempien ohjelmien linjaa, Vailla vakinaista asuntoa ry kiinnittää huomiota useisiin keskeisiin haasteisiin ohjelman toimeenpanossa ja tavoitteenasettelussa.

Ensinnäkin asunnottomuuden viimeaikainen kasvu osoittaa, että aiemmat toimenpiteet eivät enää riitä muuttuneessa toimintaympäristössä. Erityisesti yksinelävien asunnottomien määrän selkeä kasvu viittaa siihen, että nykyiset keinot eivät vastaa riittävästi asumisen markkinaehtoistumiseen, sosiaalisten ongelmien kasautumiseen ja palvelujärjestelmän kuormitukseen. Tämä edellyttää nykyistä vahvempia rakenteellisia toimia, ei ainoastaan olemassa olevien toimintamallien kehittämistä.
Kasvun taustalla vaikuttavat myös valtion tekemät sosiaaliturvan heikennykset, jotka yhdessä asumiskustannusten nousun kanssa ovat lisänneet pienituloisten kotitalouksien riskiä ajautua asumisen kriiseihin. Asunnottomuuden ehkäisyä ei voida tarkastella erillään sosiaaliturvan, toimeentulon ja asumiskustannusten kehityksestä.

Toiseksi ohjelman tavoitetaso, käytännössä enintään noin 200 täysin vailla asuntoa olevaa henkilöä, voi muodostua pysyväksi hyväksytyksi minimitasoksi. VVA pitää riskiä merkittävänä, sillä se voi käytännössä normalisoida pysyvän asunnottomuuden sen sijaan, että etenisi kohti sen täysimääräistä poistamista. Tavoitteen tulee säilyä aidosti poispäin asunnottomuudesta ohjaavana, ei sen hallintaa kuvaavana.

Kolmanneksi ohjelman onnistuminen on vahvasti sidottu vuosittaiseen talousarvioprosessiin ja resurssien tarkentumiseen. Tämä aiheuttaa riskin, että tavoitteiden toteutus jää taloudellisten reunaehtojen alisteiseksi, mikä voi heikentää pitkäjänteistä vaikuttavuutta erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten osalta.

Neljänneksi järjestöjen rooli jää ohjelmatekstissä osin yleisluonteiseksi. VVA korostaa, että asunnottomuustyön vaikuttavuus edellyttää järjestöjen aidosti rakenteellista, resursoitua ja päätöksenteossa tunnistettua roolia, ei pelkästään palvelujärjestelmän täydentäjänä toimimista.

Viidenneksi ohjelman mittaristo painottuu määrälliseen seurantaan (esim. häätöjen määrä, asunnottomien kokonaismäärä). VVA katsoo, että pelkkä määrällinen seuranta ei riitä kuvaamaan asunnottomuuden syitä tai palvelujärjestelmän vaikuttavuutta, vaan rinnalle tarvitaan vahvempia laadullisia ja asiakaslähtöisiä mittareita.

Lopuksi VVA painottaa, että asunnottomuuden poistaminen edellyttää nykyistä kunnianhimoisempaa otetta kohtuuhintaisen asumisen saatavuuteen, asumisratkaisujen pysyvyyteen sekä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien henkilöiden tavoittamiseen. Ilman näitä rakenteellisia vahvistuksia ohjelman tavoitteiden saavuttaminen on epävarmaa.

Kaikesta edellä todetusta huolimatta Vailla vakinaista asuntoa ry pitää erittäin myönteisenä, että Helsinki säilyttää tavoitteenaan asunnottomuuden poistamisen vuoteen 2030 mennessä. Tämä on merkittävä linjaus aikana, jolloin esimerkiksi valtioneuvoston EU:n tulevaa kumppanuusrahastoa koskevassa selonteossa annetaan viitteitä siitä, että asunnottomuuden poistamisen keskeisiä edellytyksiä kuten kohtuuhintaista asumista, sosiaalista asuntotuotantoa ja asunnottomuustyötä tekevien toimijoiden toimintaedellytyksiä ei enää nosteta samalla tavalla yhteiskuntapoliittisiksi painopisteiksi. Helsingin ohjelma osoittaa, että asunnottomuuden poistamista pidetään edelleen mahdollisena ja tavoiteltavana päämääränä sekä että sen saavuttamiseksi ollaan valmiita sitoutumaan pitkäjänteisiin toimenpiteisiin.

Varken selvityksen mukaan Helsingissä oli vuoden 2025 lopulla 980 asunnotonta, eli noin 193 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Helsingin asunnottomuusohjelma 2026–2029 on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2026-008622/b222ee41-0fb1-cb33-a913-9eeea4800005?fbclid=IwY2xjawSncTFleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEeuEdtNkxHhEcZ3qEEAhf0VkzOzpYF1yagR8C7zRIvRoCY8DwnbodEUD_vpsQ_aem_YBxrXi9dfYU7xfj12fS9Kw

Kuvassa kävijä Vailla vakinaista asuntoa ry:n Vertais- ja vapaaehtoistoiminnankeskus Vepassa kesäkuussa 2026:
“Te ootte ainoita, joilta mä saan edes jotain apuu.”

Helsingin kaupunki - Helsingfors stad - City of Helsinki

Pride-viikolla VVA ry haluaa muistuttaa, että myös sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta edustavien ihmisten kokemustiedolla on oltava paikkansa asumisen palvelujen ja asunnottomuustyön kehittämisessä. Palveluja ei voi kehittää kaikille yhdenvertaisesti, jos osa kokemuksista jää kuulematta.

Lue sateenkaareva kannanottomme kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.

Tänä vuonna VVA ry ei valitettavasti ole järjestönä mukana Helsinki Pride -marssilla lauantaina resurssien rajallisuuden vuoksi. Tuemme Pride-viikkoa ja kaikkia toimijoita, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja turvallista asumista kaikille.

Sateenkaari-ihmisten kokemustieto on otettava mukaan asunnottomuustyön | VVA ry Pride muistuttaa yhdenvertaisuudesta ja oikeudesta olla oma itsensä. Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) muistuttaa, että nämä samat arvot pitää toteutua myös ihmisten oikeudessa omaan kotiin. Asunnottomuuden taustalla voi olla monia syitä: pienituloisuutta, eroja, terveyden haasteita, pal...

Vepa ja toimisto ovat hiljentyneet juhannukseksi. Vartiosaaren kuvaterveisin: hyvää ja turvallista keskikesänjuhlaa kaikille!

Maanantaina, 22.6. klo 9:00 olemme taas avoinna.

Tällä hetkellä järjestöistä puhutaan kuin ne olisivat yhteiskunnassa holtiton ja ylimääräinen menoerä. Se on yhteiskuntarauhan kannalta vaarallista ja harhaanjohtavaa. Järjestöt ovat osa yhteiskunnan perusrakennetta: ne tavoittavat ihmisiä, joita palvelujärjestelmä ei aina tavoita, ja tekevät näkyväksi sen, miten päätökset vaikuttavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten arkeen.

Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) toimii ihmisten kanssa, joiden ääni ei usein kuulu julkisessa keskustelussa tai hallinnossa. Moni asunnottomuutta kokeva on jo niin huonossa kunnossa, ettei omien oikeuksien vaatimiseen ja omasta tilanteesta kertomiseen ole voimavaroja. Selviytyminen vie kaiken energian. Silloin tarvitaan toimijoita, jotka eivät ainoastaan tue, vaan myös välittävät tietoa siitä, mitä heidän arjessaan todella tapahtuu.

Asunnottomuutta kokevat ihmiset eivät lakkaa olemasta, vaikka heille suunnattuja palveluja ja osallisuuden mahdollisuuksia heikennetään. He jäävät entistä kauemmas avusta, ja seuraukset näkyvät päivystyksissä, poliisin tehtävissä, sosiaalipalveluissa, hätämajoituksessa ja yleisessä turvallisuudessa. Tilanne muuttuu yhteiskunnalle raskaammaksi, kalliimmaksi ja vaikeammin hallittavaksi.

Ennaltaehkäisevä työ tapahtuu ennen kriisiä: selvitellään vuokravelkoja, tuetaan palveluihin kiinnittymisessä ja estetään tilanteiden kärjistymistä. Vaikutus näkyy usein juuri siinä, mitä ei tapahdu – häätö jää toteutumatta, kriisi syvenemättä ja ihminen putoamatta kokonaan avun ulkopuolelle.

Tätä työtä ei voi rakentaa hyväntekeväisyyden tai sen varaan, että ihmiset auttavat vapaa-ajallaan, jos jaksavat. Se on ammatillista työtä, joka perustuu osaamiseen, kokemukseen ja pitkäjänteiseen läsnäoloon. Sen vahvuus on kohtaamistyössä, m***a myös ruohonjuuritason vaikuttamisessa ja tiedon välittämisessä: siinä, että ihmisten arjesta nouseva tieto kulkee päätöksentekoon asti.

On myös keskeistä, että tällaisen tuen tarjoaja on riippumaton taloudellisista intresseistä sekä poliittisista ja uskonnollisista sidonnaisuuksista. Kun apu ei perustu voitontavoitteluun eikä ole sidottu ideologisiin lähtökohtiin, voidaan paremmin turvata jokaisen oikeus tulla kohdatuksi ilman ehtoja. Tämä vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja henkilökohtaista koskemattomuutta kunnioitetaan.

Yhtä tärkeää on se, että järjestöt ylläpitävät sellaista yhteiskunnallista pääomaa, jota ei voi mitata euroissa: toivoa. Ne auttavat ihmisiä uskomaan, että elämäntilanne voi muuttua ja että apua on saatavilla. Tämä on edellytys sille, että ihminen jaksaa tarttua tukeen, sitoutua muutokseen ja rakentaa elämäänsä uudelleen. Kun järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetään, yhteiskunta ei menetä vain palveluja ja asiantuntemusta, vaan myös yhden tärkeimmistä toivon, osallisuuden ja muutoksen mahdollisuuksien rakentajista.



https://www.vvary.fi/ajankohtaista/jarjestotyo-on-yhteiskunnan-perusrakennetta

Vva ry:n Kokema-toiminta ja Suomen Diakoniaopisto käynnistävät avoimet, maksuttomat työnohjausryhmät kaikille, jotka hyödyntävät työssään omaa kokemustaan. Olet lämpimästi tervetullut mukaan riippumatta siitä, toimitko työsuhteessa, vapaaehtoisena, keikkatyössä, työkokeilussa, opiskelijana tai kuntouttavassa työtoiminnassa.

Työnohjaus tarjoaa turvallisen ja kannustavan tilan pysähtyä, jakaa kokemuksia, pohtia työn herättämiä ajatuksia sekä vahvistaa ammatillista identiteettiä ja työssä jaksamista yhdessä muiden kanssa. Ryhmiä ohjaavat Vva ry:n kokemusmentori Jenni Eronen sekä Suomen Diakoniaopiston asiakkuusvastaava ja työnohjaaja Kati Voivala.

Tapaamiset järjestetään Teamsissa kerran kuukaudessa klo 10.00-11.30 alkaen elokuun 11.päivä.

✅ Ei sitoutumista kaikkiin kertoihin – tule mukaan silloin kun sinulle sopii

Tartu mahdollisuuteen pysähtyä, saada tukea ja jakaa kokemuksia!

Ilmoittautumislomake löytyy tästä linkistä:
https://link.webropol.com/s/ilmoittautumislomake-tyonohjaus

Lisätietoa: Carole Brady: [email protected], puh. 050 443 1063

Kokemustaustaisten työnohjaus jatkuu elokuussa – nyt uudistuneena! | VVA ry Vva ry:n Kokema-toiminta ja Suomen Diakoniaopisto käynnistävät avoimet, maksuttomat työnohjausryhmät kaikille, jotka hyödyntävät työssään omaa kokemustaan. Olet lämpimästi tervetullut mukaan riippumatta siitä, toimitko työsuhteessa, vapaaehtoisena, keikkatyössä, työkokeilussa, opis...

SPR:n vapaaehtouset Outia ja Thea kävivät tänään Vepassa pitämässä koulutusta asunnottomuustaustaisille kävijöillemme päihdekuolemien ehkäisystä ja ja ensiavusta.

Kuulolla ja osallistumassa oli parisenkymmentä kävijää.
Kiitos tärkeästä koulutuksesta!

Tässä lisää tietoa päihteitä käyttäville järjestetyistä koulutuksista:
https://www.punainenristi.fi/uutiset/2025/paihteita-kayttavien-ensiapukoulutuksissa-nakyy-tarve-oppia-auttamistaitoja—yli-500-osallistunut-punaisen-ristin-koulutuksiin/

Kurkistus Vva ry:n Kokema-toiminnan arkeen.

Toukokuun loppu ja kesäkuun alku ovat olleet täynnä merkityksellisiä ja arvokkaita kohtaamisia. Parin viikon aikana ryhmätoiminta ja mentorointi ovat tuoneet yhteen ihmisiä monella eri tavalla. Jarkka on ohjannut vertaisuuteen pohjautuvia ryhmiä Helsingin vankilan kahdella osastolla, ja Vartiosaaressa on koettu iloisia jälleennäkemisiä eri vuosikurssien Keijo-kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Arkeen on mahtunut myös rennompaa yhdessäoloa: Vepassa on pelattu biljardia kävijöiden kanssa ja Tuvalla juteltu majoittujien kanssa grillin ollessa kuumana.

Jenni järjesti tuttuun tapaan Kokemuskahvilan yhdessä Sininauhasäätiön Koti kaikille -toiminnan kanssa, ja samalla Vepan kävijöiden viestejä vietiin Eduskunnan köyhyyspäivään, jossa Jenni edusti yhdistystä. Myös naisten ryhmä kokoontui tuttuun tapaan.

Toiminta ei rajoitu vain arjen kohtaamisiin, vaan mukana on vahvasti myös kehittämistyö ja vaikuttaminen. Yhteistyötä tehdään hyvinvointialueiden kanssa, ja esim. Jenni osallistui Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Asunto kaikille -hanketyöryhmään tuoden esiin järjestöjen ja kokemusasiantuntijuuden näkökulmaa.

Lappeenrannassa olimme mukana ROKKAA, RÄPPII, ROKKII JA PÖLINÄÄ -tapahtumassa keskustelemassa alueen asunnottomuustilanteesta naapuruston ja muiden osallistujien kanssa. Suuri kiitos tapahtuman järjestäjille Nuijamiehelle sekä Vva:n kummeille Marille ja Jounille.
Tästä on hyvä jatkaa, Lappeenranta!

Ennen lomien alkamista toiminta jatkuu vielä Kuopion alueella järjestettävän ryhmätoiminnan parissa.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n KOKEMA-toiminta on ollut mukana koordinoimassa asunnottomuuden kokemusasiantuntijaverkostoa yhdessä Asunto ensin Verkostokehittäjien kanssa. Verkostotyön tuloksena on valmistunut suositus kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä asumispalveluissa ja asunnottomuustyössä.

Vva:lla on pitkät perinteet kokemustiedon hyödyntämisessä. Järjestö on asunnottomuutta kokeneiden ihmisten perustama, ja kokemusasiantuntijuus sekä osallisuuden vahvistaminen ovat olleet toimintamme ytimessä jo vuosikymmenten ajan.

Kokemustieto ei ole meille erillinen työmuoto, vaan osa järjestön identiteettiä ja vaikuttamistyötä. Kohtaavan työn, vertaistoiminnan ja kokemusasiantuntijatoiminnan kautta olemme saaneet arvokasta ruohonjuuritason tietoa siitä, millaisia haasteita asunnottomuutta kokevat ihmiset kohtaavat ja millaiset ratkaisut tukevat aidosti asumisen onnistumista.

KOKEMA-toiminnan kautta asunnottomuutta kokeneet ihmiset toimivat kouluttajina, mentoreina, kehittäjinä ja vaikuttajina. He tuovat palveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon tietoa, jota ei saada tutkimuksista tai tilastoista yksin.
Kokemustieto täydentää muuta asiantuntijuutta ja auttaa rakentamaan palveluita, jotka vastaavat paremmin ihmisten todellisiin tarpeisiin, miten palvelut toimivat ihmisten arjessa ja mitä niiden kehittämiseksi tarvitaan.

Koemusasiantuntijamme toimivat myös tärkeinä vertaisina ja suunnannäyttäjinä ihmisille, jotka kamppailevat asunnottomuuden ja siihen liittyvien lieveilmiöiden kanssa. Heidän tarinansa ja läsnäolonsa välittävät viestin siitä, että vaikeistakin elämäntilanteista on mahdollista päästä eteenpäin. KOKEMA-toiminta tarjoaa toivoa, osallisuutta ja konkreettisia esimerkkejä siitä, että muutos omassa elämässä on mahdollinen.

Nyt julkaistut suositukset kokoavat yhteen yhteistä näkemystä siitä, miten kokemusasiantuntijuutta voidaan hyödyntää entistä suunnitelmallisemmin ja vaikuttavammin asumispalveluissa ja asunnottomuustyössä.

Tutustu suosituksiin:
https://ysaatio.fi/aineisto/kokemusasiantuntijuuden-hyodyntamisen-suositukset-asumispalveluissa-ja-asunnottomuustyossa/?fbclid=IwY2xjawSYxLtleHRuA2FlbQIxMABicmlkETF5RnpZajRManVzdEgzZ25Fc3J0YwZhcHBfaWQQMjIyMDM5MTc4ODIwMDg5MgABHpcDp6YEDYWwMRFu_JXMoHS8512ImESSuAGNjV9I4oWhpvO7iW7nWRN9hOn9_aem_MhZsAUXldGV6E70nm2YWcA

Asunto ensin Verkostokehittäjät ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n KOKEMA-toiminta koordinoivat asunnottomuuden kokemusasiantuntijaverkostoa. Kokosimme verkostossa suositukset kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä asumispalveluissa ja asunnottomuustyössä.

Suositukset kokoavat yhteen aiemmissa asunnottomuusohjelmissa, Asunto ensin Verkostokehittäjien -kehittämistyössä sekä järjestöjen ja palvelutoimijoiden työssä esiin nousseita näkemyksiä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä.

Suositukset löytyvät alla olevan linkin takaa:

https://ysaatio.fi/aineisto/kokemusasiantuntijuuden-hyodyntamisen-suositukset-asumispalveluissa-ja-asunnottomuustyossa/

3 000 YÖTÄ ETSIVÄÄ ASUNNOTTOMUUSTYÖTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Yökiitäjä on Vva ry:n etsivän asunnottomuustyön yksikkö, joka on kulkenut pääkaupunkiseudun öissä vuodesta 2006 lähtien. Etsivän työn toiminta-alueena on Helsinki, Espoo, Vantaa sekä ajoittain lähikunnat (noin 766 km²).
Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Yökiitäjä ajaa 3000. työyönsä.

Yökiitäjä toimii siellä, missä apu ei muuten välttämättä tavoita ihmisiä: kaduilla, rappukäytävissä, metsissä, autoissa, ostoskeskuksissa, asemilla sekä muissa julkisissa ja puolijulkisissatiloissa. Työtä tekee kaksi sairaanhoitajaa, Vesku ja Tumppi, jotka kohtaavat asunnottomuustaustaisia ihmisiä ja tarjoavat ensiapua, arvioivat avuntarvetta sekä ohjaavat ja kuljettavat heitätarvittaessa esimerkiksi hätämajoitukseen, turvakotiin tai päivystykseen.

Toiminnan ytimessä on matalan kynnyksen toistuva ja kävijälähtöinen työ. Samat työntekijät kiertävät tuttuja reittejä yö toisensa jälkeen, mikä mahdollistaa sen, että ihmisiä voidaan kohdata uudelleen ja avuntarvetta seurata pidemmällä aikavälillä.

Yökiitäjän työ on myös käytännön terveydenhuolto- ja turvallisuustyötä yöaikaan. Se vähentää akuutteja riskejä, kuten kylmettymistä ja hoitamattomien sairauksien pahenemista, ja tuo avun lähemmäs niitä, jotka ovat jääneet palveluiden ulkopuolelle. 3000 yöpartion rajapyykki kuvaa toiminnan ainutlaatuisuutta, pitkäkestoisuutta ja jatkuvuutta pääkaupunkiseudun yöaikaisessa asunnottomuustyössä.

Vuonna 2025 Yökiitäjällä oli kävijöitä 136, ja kohtaamisia kaduilla kertyi 721. 66 henkilöä pääsi palveluihin tai hätämajoitukseen tukikuljetuksen avulla, ja ensiapua annettiin 26 kertaa.

Kansalaiset voivat olla yhteydessä Yökiitäjään ja ilmoittaa vailla suojaa yöpyvistä ihmisistä, jotta apu tavoittaisi heidät mahdollisimman nopeasti. Vesku ja Tumppi käyvät tarkistamassa henkilön tilanteen ja tarjoavat apua.
Ilmoitukset työvuorojen aikana puhelimitse, muina aikoina tekstiviestillä tai sähköpostilla:
puh. +358 50 528 2013
s-posti: [email protected]

Yhteydenottoihin vastataan työvuorojen aikana, muina aikoina voi jättää ääniviestin tai tekstiviestin.
Yökiitäjä on lomalla: 6.7.-7.8.2026

https://www.vvary.fi/ajankohtaista/yokiitajan-3000-yo