UTHA

Tiesitkö, että palautumiseen liittyvät uskomukset voivat estää käyttäytymismuutokset?

Haluaisit muuttaa toimintatapoja, m***a huomaat palaavasi aina vanhaan ja palautuminen ja kokonaishyvinvointi heikkenee, eikä suorituskykyisyys ole sitä, mitä toivoisit.

Tiesitkö, että uskomus on meille kuin tosiasia itsestä ja maailmasta, joten sitä voi olla vaikea kyseenalaistaa.

Ensimmäinen askel on tunnistaa rajoittavat uskomukset.
Ohessa muutamia esimerkkejä:

Esimerkiksi syy-seuraus uskomukset liittyvät siihen, miten hahmotat asioiden linkittyvän toisiinsa. ”En pysty palautumaan ja nukkumaan ikinä iltatreenien jälkeen” tai ”olen lähtöisin perheestä, jossa ei nukuttu hyvin”

Merkitysuskomukset liittyvät taas siihen, millaisia merkityksiä luot tapahtumille.
”Ei tällaisessa opiskelu- ja harjoittelutilanteessa ole mahdollista muuttaa palautumiseen liittyviä rituaaleja” tai ”ei tällaisella harjoittelulla tule onnistumaan”

Identiteettiuskomukset liittyvät taas sinuun ihmisenä.
”olen huono palautuja” tai ”olen huono nukkuja”

Toinen askel on tunnistaa ja etsiä, missä rajoittavat uskomukset ilmenevät. Esimerkiksi tilanteita läpikäymällä, omia arvoja tutkimalla tai omaa sisäistä puhetta kuuntelemalla ja sen potentiaalisia sääntöjä tai yliyleistyksiä.

Kolmas askel on lähteä muuttamaan omia rajoittavia uskomuksia.
Etupäässä uskomuste muuttaminen edellyttää myös omien pelkojen työstämistä.

Joskus muutostyöhön tarvitsee tukea.
Muistathan, että apua on myös tarjolla!

Meiltä usein kysytään, mitä tehdä, jos ei vaan palaudu.

Tosiasiassa palautumiseen ei ole yksiselitteistä vastausta, joka sopisi kaikille. Jokaisen tulisi löytää itselleen sopivia keinoja, jotka vaihtelevat tilanteesta ja kontekstista toiseen. Oleellisin asia on hakea matalalla kynnyksellä apua.

Miksikö?

➡️ Mitä pidemmälle palautumisen ongelmat jatkuvat, sen hankalampaa ja pidempään toipuminen vie.

➡️ Joskus omahoitona voi auttaa pyrkimys pitää huolta niin kutsutuista nollaus tai älä tee mitään hetkistä.

➡️ Joskus omahoitona voi auttaa pyrkimys meditoida päivittäin.

➡️ Joskus omahoitona voi auttaa kävely metsässä.

➡️ Joskus omahoitona voi auttaa listata itselleen tärkeitä asioita, joista on kiitollinen.

➡️ Joskus omahoitona voi auttaa se, että hyväksyy sen hetken kuormittavan olon ja pyrkimyksen päästä siitä eroon.

Etupäässä kokemuksemme on, että ihmiset hakevat palautumattomuuteen apua liian myöhään.
Ongelmat ovat jo kasautuneet, toivo paremmasta ei toteutunut ja on aivan puhki yrittää tehdä mitään.
Joskus niin voi käydä.
Tukea ja apua löytyy kyllä!

Lue lisää blogistamme. Mielenterveys merkitsee – myös urheilussa.

Miksi henkinen palautuminen on niin vaikeaa?

Ensinnäkin palautuminen ei ole kaikille vaikeaa ja toisaalta kaikilta se voi mennä pieleen.

Joskus kokonaisuus urheilussa estää palautumisen. Esimerkiksi ilta harjoitukset ja aamulla alkava koulu- tai työpäivä vähentää palautumisaikaa. Jos kokonaistilanne, esim. harjoittelu ja muu elämä, aiheuttaa haastetta, se voi olla yksi syy siihen, ettei palautumista tapahdu riittävästi.

Joskus taas jäämme tiukkojen aikataulujen ym syiden takia nk suoritusansaan. Alamme suorittaa myös rentoutukseksi tarkoitettuja hetkiä.

Joskus taas henkinen pahoinvointi estää palautumisen. Emme voi hyvin, joten se heijastuu urheiluun ja koko elämään.

Lue teemasta lisää blogistamme.
Muista, että tällaisten asioiden kanssa ei tarvitse selvitä yksin. Apua on tarjolla!
Mielenterveys merkitsee- myös urheilussa.

Henkinen palautuminen on tärkeää.

Tiedämme, että kukaan ei jaksa, jos ei ehdi palautua välillä. Karrikoiden lihas tarvitsee ärsykkeen kehittyäkseen, m***a kehittyy vasta levossa ja aviot tarvitsevat ärsykkeitä, m***a muokkaavat tarvittavat ärsykkeet käyttöön vasta levossa. Palautumisesta tiedetään jo paljon.

Ohessa muutamia kysymyksiä, joiden avulla voit peilata omaa tämän hetken tilannettasi:

➡️ Nukutko riittävästi? Millainen on olosi, kun heräät aamulla?
➡️ Saatko irrottauduttua urheilusta? Mitä muuta elämääsi kuuluu?
➡️ Pidätkö pieniä mikrotaukoja? Millaisia päiväsi ovat?
➡️ Saatko laskeuduttua vallitsevaan hetkeen? Miten helppo sinun on pysähtyä ja esimerkiksi suunnata huomio hengitykseen?

Lue lisää blogistamme. Mikäli huomaat palautumisen suhteen haasteita, hae ajoissa apua.

Mielenterveys merkitsee – myös urheilussa.

Kiinnostaako kliininen urheilupsykologia?

Ensi syksyn koulutustarjonnassa seurojen ja lajiliittojen toimihenkilöille sekä urheilupsykologiasta kiinnostuneille:

”Mieli urheilussa – mitä jokaisen urheilussa toimivan tulisi tietää henkisestä terveydestä”.

➡️ Koulutuksessa lisäät tietoa ja ymmärrystä mielenterveysongelmista ja siitä, miten ne voivat näkyä urheilussa, mitkä tekijät ovat niihin yhteydessä sekä siitä, mikä kuuluu kenenkin tehtäväkenttään henkisen terveyden ongelmien suhteen. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus rakentaa oma toimintamalli yhteisöön tai omaan työhön.

➡️ Etäkoulutus päivät: 11.9., 28.9., 19.10., 2.11., 16.11. ja 4.12. viimeinen koulutuspäivä livenä Helsingissä (myös etämahdollisuus). Koulutukseen kuuluu kaksi ryhmätyönohjaustapaamista.

➡️ Urheilupsykologian ammattilaisille koulutus antaa hyvän perustieto paketin kliinisestä urheilupsykologiasta. Sitä voi hyödyntää myös osana sertifioitumisprosessia. Siihen liittyen kannattaa kysyä Suomen Psykologiliiton sertifiointilautakunnalta, mihin kohtaan se soveltuu omassa sertifioitumiseen liittyvässä lisäkoulutuksessa. Yliopisto opintojen suhteen kannattaa kysyä yliopistolta suoraan, mihin tätä 9 op kokonaisuutta voi opintoihin liittyen hyödyntää.
Lisätietoja koulutuksesta: [email protected]

UTHA järjestää myös terveydenhuollon ammattilaisille ja kliinistä työtä tekeville päivän etäkoulutuksen 18.9.2026 aiheesta: ”Terapeuttinen työskentely korkean vaatimustason alueilla – Mitä tarkoittaa taiteen ja urheilun saralla?

➡️ Koulutuspäivässä pääset perehtymään käytännön työn kysymyksiin vastaanottotyössä. Lisätietoja: [email protected]

Ilmoittautumiset koulutuksiimme: [email protected]

Mistä tiedän, pärjäänkö omahoito menetelmin kehonkuva häiriön kanssa?

Jos vastaat kyllä seuraaviin väitteisiin, tapauksessasi omat keinot voivat riittää.

➡️ Vaikka mieleni täyttyy itseinhosta tiettyä kehon osaani kohtaan, voin silti tehdä sen, mitä olin tekemässä, esim. lähden ulos ystävien kanssa.

Jos vastasit kyllä, häiritsevä asia ei päätä, mitä teet tai jätät tekemättä.
Hyvä niin. Kehonkuvaan liittyvä häiriö voi pahimmillaan estää sinua elämästä elämää, jota haluaisit elää.

➡️ Vaikka mieleni tekisi tarkistaa ko kehon osa ja peilata itseäni, voin olla tekemättä sen.

Jos vastasit kyllä, kykenet estämään arjessa impulssien mukaan menemisen.
Kehonkuva häiriö voi saada ihmisen käyttämään aikaa peilin edessä useita tuntia päivässä. Se saa vertailemaan muihin, peilaamaan itseä ja tarkastamaan tiettyyn kehon osaan liittyen itseä jatkuvasti. Se täyttää pahimmillaan koko elämän. Se on ahdistavaa.

➡️ Huolimatta tästä häiritsevästä kehon osasta/kehostani – elän elämääni arvojeni mukaisesti. Se ei määritä tekemisiäni.

Jos vastasit kyllä, häiriö ei ole koko elämäsi. Saat oltua itseäsi kohtaan riittävän joustava ja toisaalta myötätuntoinen. Et anna tämän häiritä itseäsi ja suhdettasi muihin ja elämään ylipäätään. Pahimmillaan BDD invalidisoi ihmisen elämää ja saa voimaan erittäin huonosti.

Jos pohdit yhdenkään kysymyksen kohdalla, hae apua!

Muistathan, että avun hakeminen kertoo, että välität itsestäsi!
Mielenterveys merkitsee – myös urheilussa – lue lisää blogistamme

Kehonkuvan häiriöstä kärsivä ei hae apua, koska

➡️ On ollut ikäviä kokemuksia terveydenhuollosta.

➡️ Asiaa ei ole otettu tosissaan tai sitä ei ole ymmärretty

➡️ Hävettää puhua oman kehon johonkin osaan liittyvästä inhosta.

➡️ Apua haetaan väärästä paikasta, kuten plastiikkakirurgiasta.

➡️ On olo, ettei se auta kuitenkaan.

Kehonkuvan häiriöön on olemassa hyviä hoitokeinoja, joten sen kanssa ei tarvitse kamppailla yksin.

Muun muassa meidät löydät osoitteesta www.utha.fi

Mielenterveys merkitsee- myös urheilussa
Lue lisää blogistamme

Keho dysmorfisella häiriöllä (BDD) tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen alkaa vihata omaa ulkonäköään.

Hän alkaa tarkkailemaan omaa ulkonäköään pakonomaisesti. Oman kehonkuvan häiriö voi näkyä urheilussa myös niin, että harjoittelusta tulee pakonomaista tai se on liian yksipuolista.

Kehonkuvan häiriöön liittyy usein pakko-oireinen häiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko sekä syömishäiriöt. Siksi se voi jäädä huomaamatta.

BDD kaventaa ihmisen elämää. Se vaikuttaa suorituskykyisyyteen, ihmissuhteisiin ja toimintakykyyn. Pahimmillaan BDD voi liittyä myös itsemurhariski. BDD on vakava mielenterveydenhäiriö, joka kannattaa ottaa tosissaan.

Terveydenhuollossa kannattaa kysyä ihmisen suhtautumisesta omaan kehoon, rivien välissä kuunnella, miten ihminen puhuu itsestään ja suhteestaan kehoon.

Uskalla kysyä ja uskalla sanoa. Kehonkuvan häiriöön on apua tarjolla.

Mielenterveys merkitsee -myös urheilussa. Lue lisää blogistamme